Taas yksi viikonloppu takana ja loma lähestyy. Olen pyytänyt Lonkun sihteerikkö Fang Fangin järjestämään lentolippuni Bangkokiin. Kuulen huomenna mitä sai aikaiseksi. Lähden joko sunnuntaina tai maanantaina reissuun. Ajattelin pyytää Lonkun autonkuljettajaa viemään minut Chengduhun. Saas nähdä onnistuuko, onko auto käytettävissä.
Täällä on itsenäisyyspäivä-juhlien järjestelyt vauhdissa. Kerrostalomme seinään tuli ilmoitus että pitää siivota sotkut pois, lähinnä siis piha-alueet siistiksi. Plakaatissa uhattiin tarkastuksella. Jotain hyötyä juhlista siis on. Jätteet ohjatuu kaatopaikalle, jos sellainen erityinen paikka täältä löytyy.
Eilen olin ulkoilmakonsertissa. 50-päinen kuoro lauloi taustalla ja sooloesitykset olivat mahtipontisia. Jos oikein ymmärsin esittäjät tulivat Chengdun oopperasta. Kertoja taustalla kuvaili historian käänteitä ja laulut kertoivat Kiinan 60-vuotisesta historiasta. Naispuoliset soololaulajat esittivät itsenäisyysajan ”pukuloistoa”.
Alussa kurtisaaninainen, hempukaksi pukeutuneena, esitti yliampuvan dramaattisesti järkyttynyttä ”heikkoa” naista. Sydänkohtausta ilmeisesti oli saamassa, kun kuuli kommunistien nousseen Kiinan johtoon. Kiinalaisilta löytyy draamantajua. No, kohta hempukka virkosi ja lauloi käsi ylhäällä nyrkissä ja katse kohti horisonttia. Naiset ovat taistelleet Kiinassa aina miesten rinnalla ja seuraavaksi olivatkin naiset estradilla mao-asuissa, pistoolit vyöllä. Työläisnaisten kautta nykynaiseen kulki tunnin esitys.
Miehet, Maoa lukuunottamatta, olivat pukeutuneet kauluspaitaan ja mustiin housuihin. Itse Mao oli asepuvussa, holkkitupakkaa poltteli ja nauratti yleisöä. Oli hyvin Stalinin oloinen ja oikeastaan ajattelin siinä Stalinin olevankin. Mutta mitä Stalin tekisi Kiinassa? Ei mitään. Koska esityksen kulun ymmärtäminen oli minulla vajavaista, jäi mielikuvitukselleni runsaasti tilaa. Niinpä heräsi erinäisiä ajatuksia kuten, kumman kaa olisit ennemmin Stalinin vai Hitlerin vai?
Lopussa estradille tuotiin valtava Kiinan lippu. Kantajia oli vain kuusi, joten lippu laahasi epäkunnoittavasti maata. Kiinan kansallislaulu ”pitkä marssi” päätti esityksen. Orkesteri soitti hyvin, kuoro lauloi erinomaisesti ja soolot meni nappiin. Iäkkäämpi yleisö, joka on elänyt ja kokenut Kiinan itsenäisyyden alkuajoista tähänpäivään, oli pukeutunut juhla-asuihin. Me muut vain arkivaatteissa siellä olimme.
Arvatkaa harmittiko, kun huomasin kameran patterien olevan finito. Näin minulle ei ole ennen käynyt. Suututti sikana. Latasin täältä ostamani patterit ja katsoin että virtaa on. Kun pääsin konserttiin niin yhtään helkutin kuvaa en saanut. Niinpä laitan tähän kuvia Chengdun oopperasta jossa kävin viime vuonna.
Muuten, ensimmäinen henkilöauto ajoi tänään katuamme pitkin. Katselin sen menoa ikkunasta ja odotin missä kohtaa jää mahastaan kiinni. Ei jäänyt. Ovat valaneet jo osan katua betoniin ja loppuosaa odotellaan. Aamulla huomasin sähkömopon ajaneen märkään betoniin, taisi olla mopoilijalla päivä pilalla. Jäljistä päätellen aika syvälle oli uponnut. Ja oli joku leidikin korkokenkänsä uittanut betonissa. Ei täällä paljon varoituskylttejä tai esteitä laiteta valukohtiin. Vapaasti saa käydä laittamassa puumerkkinsä. Olen suunnitellut kirjoittavani nimeni katuun jos märkä valu vielä kohdalle osuu. Siinä seisoisi forever.
Täällä on itsenäisyyspäivä-juhlien järjestelyt vauhdissa. Kerrostalomme seinään tuli ilmoitus että pitää siivota sotkut pois, lähinnä siis piha-alueet siistiksi. Plakaatissa uhattiin tarkastuksella. Jotain hyötyä juhlista siis on. Jätteet ohjatuu kaatopaikalle, jos sellainen erityinen paikka täältä löytyy.
Eilen olin ulkoilmakonsertissa. 50-päinen kuoro lauloi taustalla ja sooloesitykset olivat mahtipontisia. Jos oikein ymmärsin esittäjät tulivat Chengdun oopperasta. Kertoja taustalla kuvaili historian käänteitä ja laulut kertoivat Kiinan 60-vuotisesta historiasta. Naispuoliset soololaulajat esittivät itsenäisyysajan ”pukuloistoa”.
Alussa kurtisaaninainen, hempukaksi pukeutuneena, esitti yliampuvan dramaattisesti järkyttynyttä ”heikkoa” naista. Sydänkohtausta ilmeisesti oli saamassa, kun kuuli kommunistien nousseen Kiinan johtoon. Kiinalaisilta löytyy draamantajua. No, kohta hempukka virkosi ja lauloi käsi ylhäällä nyrkissä ja katse kohti horisonttia. Naiset ovat taistelleet Kiinassa aina miesten rinnalla ja seuraavaksi olivatkin naiset estradilla mao-asuissa, pistoolit vyöllä. Työläisnaisten kautta nykynaiseen kulki tunnin esitys.
Miehet, Maoa lukuunottamatta, olivat pukeutuneet kauluspaitaan ja mustiin housuihin. Itse Mao oli asepuvussa, holkkitupakkaa poltteli ja nauratti yleisöä. Oli hyvin Stalinin oloinen ja oikeastaan ajattelin siinä Stalinin olevankin. Mutta mitä Stalin tekisi Kiinassa? Ei mitään. Koska esityksen kulun ymmärtäminen oli minulla vajavaista, jäi mielikuvitukselleni runsaasti tilaa. Niinpä heräsi erinäisiä ajatuksia kuten, kumman kaa olisit ennemmin Stalinin vai Hitlerin vai?
Lopussa estradille tuotiin valtava Kiinan lippu. Kantajia oli vain kuusi, joten lippu laahasi epäkunnoittavasti maata. Kiinan kansallislaulu ”pitkä marssi” päätti esityksen. Orkesteri soitti hyvin, kuoro lauloi erinomaisesti ja soolot meni nappiin. Iäkkäämpi yleisö, joka on elänyt ja kokenut Kiinan itsenäisyyden alkuajoista tähänpäivään, oli pukeutunut juhla-asuihin. Me muut vain arkivaatteissa siellä olimme.
Arvatkaa harmittiko, kun huomasin kameran patterien olevan finito. Näin minulle ei ole ennen käynyt. Suututti sikana. Latasin täältä ostamani patterit ja katsoin että virtaa on. Kun pääsin konserttiin niin yhtään helkutin kuvaa en saanut. Niinpä laitan tähän kuvia Chengdun oopperasta jossa kävin viime vuonna.
Muuten, ensimmäinen henkilöauto ajoi tänään katuamme pitkin. Katselin sen menoa ikkunasta ja odotin missä kohtaa jää mahastaan kiinni. Ei jäänyt. Ovat valaneet jo osan katua betoniin ja loppuosaa odotellaan. Aamulla huomasin sähkömopon ajaneen märkään betoniin, taisi olla mopoilijalla päivä pilalla. Jäljistä päätellen aika syvälle oli uponnut. Ja oli joku leidikin korkokenkänsä uittanut betonissa. Ei täällä paljon varoituskylttejä tai esteitä laiteta valukohtiin. Vapaasti saa käydä laittamassa puumerkkinsä. Olen suunnitellut kirjoittavani nimeni katuun jos märkä valu vielä kohdalle osuu. Siinä seisoisi forever.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti