Koko edellinen viikko on ilmojen suhteen ollut kummallinen, näin suomalaisesta näkökulmasta. On tosiaan ilmoja pidellyt! Vaihtelu on ollut saunanlämpöisestä rankkasateiden kautta nyt hyiseen aamun viileyteen. Yöllä satoi kaatamalla ja tuuli puhalsi kylmää. Mittarissa lienee +18 ja paleltaa. Ukonilma on ilmeisesti rikkonut makuuhuoneen lämpöpuhaltimeni ja siitä ei ole minulle lämmittimeksi. Olen kaivanut kaapista fleecevaatetusta lämmikkeeksi. En pysty tukkimaan asuntoni seinässä tai ikkunoissa olevia rakoja, suurin rako löytyy kaasumittarista lähtevän putken ympäriltä, siitä rottakin mahtuisi tulemaan sisään asuntoon. Ja talvi tulee ajallaan tännekin joka vuosi.
Miksi ei ihmisten asumisviihtyvyyteen täällä panosteta? Pysyisi edes inhimillinen sisälämpö. Tämä kansakunta on aina näin elänyt, ja sitä paitsi sähkö on täälläkin kallista. Pikkuhiljaa kuitenkin tapahtuu parannuksia. Ja rahalla saa lämpöä. Ostaessaan kerrostaloasunnon, omistaja itse joutuu rakennuttamaan asunnon asumiskuntoon kaapistoineen, kaakeleineen, ovineen etc. Silloin on mahdollista lompakon paksuuden mukaan laittaa lisäeristystä ja tuplaikkunoita.
Katselin eilen ikkunasta kadunrakentajia, olivat varustautuneet kunnon tamineissa, ei varvastossuja ja shortseja enää, vaan ihan lämmintä vaatetusta näyttää olevan päällä.
Nettiyhteys on ollut poikki eilisestä saakka. Ja se risoo nyt! Huhuja liikkuu, että itsenäisyyspäivän lähestyessä nettiyhteydet saattavat toimia tarkoituksellisen epävakaasti. Niinpä, jos uutta blogia ei kuulu, syynä voi olla edellä mainittu. Kävin aamulla jättämässä Lonkulle nootin nettiasiassa ja muutamassa muussakin korjausta odottavassa asiassa. Saas nähdä löytyykö tahtotilaa saada hommat kuntoon.
Lauantaina käytin suomalaista vierastani tuossa sairaalan ensiavussa. Edellisenä iltana moskiitot oli pistäneet ystävääni ja yönaikana pistokohdat olivat turvonneet huolestuttavasti. Niinpä kortisonilääkitystä olimme hakemassa. Mianyangin keskussairaala on ihan asiallinen ja siisti sairaala. Menimme sinne klo 13.30 jolloin ruokataukoa sielläkin pidetään eli klo 14 henkilökunta palasi työnsä ääreen. Ensin ilmoittautuminen, etunimi ja syntymäaika riitti esitiedoksi. Ystävä sai pankkikorttia muistuttavan kortin ja maksoi 6y. Kun kortin palauttaa saa 5y takaisin, mutta sitä ei kannata palauttaa jos tulee uudestaan tarvetta lääkäriin, niin henkilökortti on jo olemassa.
Eläminen Kiinassa herättää minussa usein epävarmuutta. En voi luottaa netin toimivuuteen. Huomaan usein pohtivani menenkö jo illalla suihkuun - varmuuden vuoksi - kun en tiedä onko aamulla talossa sähköt ja tuleeko yleensäkään vettä. Onko katu kävelykunnossa, vai odottaako aamulla yllätys – en pääse pihalta eteenpäin. Suomalaiselle nämä ovat perusasioita jotka yleensä aina toimii, paitsi syysmyrskyllä - jolloin asiasta nousee iso haloo. Mutta täällä voi tapahtua edellä mainittuja asioita eikä kukaan ”korvaansa lotkauta niille” koska ne ovat kiinalaisten arkipäivää.
Kiina on edelleen kehitysmaa, se on hyvä muistaa. Ristiriitaa ainakin minun mielessä herättää se, että on asioita joissa Kiina menee edellä, ja asioita joissa laahaa kaukana perässä. Teknologia kehityksessä ovat harppauksen edellä syystä, että kopioivat nokiat sun muut ja valmistavat ne ennenkuin nokialaiset itse ovat vasta meinausasteella. Kiinalaiset eivät häpeä piratismiaan. Nopeat syövät hitaat! Missä Kiina laahaa perässä… no, ainakin ihmisten asumiseen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Kiinan maaseudulla kehitys vasta outoa on, on kännykkä ja telkkari, mutta asutaan sikojen kanssa vierivieressä. Kiinan valtio on kustantanut joka maataloon 30€ hintaisen vempaimen, sen avulla sikalanlietteestä saadaan omavoimaista energiaa kotitalouksiin.
Sunnuntaina olin kauneussalongissa ja siitä ei päivä parantunut vaan päinvastoin. Kosmetologineitosella oli kova yskä, eikä kukaan ilmeisesti ole sanonut hänelle ettei asiakasta päin tulisi yskiä. Kurkussakin kuulosti olevan räkäklimppi ja sitä siinä työntouhussa irrotteli ja välillä sitten sylki räkää roskikseen. Nyt sitten joudun pitämään punaisia alushousuja kolme päivää ja jos - stringit ja luoja suo - en saa flunssaa.
Miksi ei ihmisten asumisviihtyvyyteen täällä panosteta? Pysyisi edes inhimillinen sisälämpö. Tämä kansakunta on aina näin elänyt, ja sitä paitsi sähkö on täälläkin kallista. Pikkuhiljaa kuitenkin tapahtuu parannuksia. Ja rahalla saa lämpöä. Ostaessaan kerrostaloasunnon, omistaja itse joutuu rakennuttamaan asunnon asumiskuntoon kaapistoineen, kaakeleineen, ovineen etc. Silloin on mahdollista lompakon paksuuden mukaan laittaa lisäeristystä ja tuplaikkunoita.
Katselin eilen ikkunasta kadunrakentajia, olivat varustautuneet kunnon tamineissa, ei varvastossuja ja shortseja enää, vaan ihan lämmintä vaatetusta näyttää olevan päällä.
Nettiyhteys on ollut poikki eilisestä saakka. Ja se risoo nyt! Huhuja liikkuu, että itsenäisyyspäivän lähestyessä nettiyhteydet saattavat toimia tarkoituksellisen epävakaasti. Niinpä, jos uutta blogia ei kuulu, syynä voi olla edellä mainittu. Kävin aamulla jättämässä Lonkulle nootin nettiasiassa ja muutamassa muussakin korjausta odottavassa asiassa. Saas nähdä löytyykö tahtotilaa saada hommat kuntoon.
Lauantaina käytin suomalaista vierastani tuossa sairaalan ensiavussa. Edellisenä iltana moskiitot oli pistäneet ystävääni ja yönaikana pistokohdat olivat turvonneet huolestuttavasti. Niinpä kortisonilääkitystä olimme hakemassa. Mianyangin keskussairaala on ihan asiallinen ja siisti sairaala. Menimme sinne klo 13.30 jolloin ruokataukoa sielläkin pidetään eli klo 14 henkilökunta palasi työnsä ääreen. Ensin ilmoittautuminen, etunimi ja syntymäaika riitti esitiedoksi. Ystävä sai pankkikorttia muistuttavan kortin ja maksoi 6y. Kun kortin palauttaa saa 5y takaisin, mutta sitä ei kannata palauttaa jos tulee uudestaan tarvetta lääkäriin, niin henkilökortti on jo olemassa.
Eläminen Kiinassa herättää minussa usein epävarmuutta. En voi luottaa netin toimivuuteen. Huomaan usein pohtivani menenkö jo illalla suihkuun - varmuuden vuoksi - kun en tiedä onko aamulla talossa sähköt ja tuleeko yleensäkään vettä. Onko katu kävelykunnossa, vai odottaako aamulla yllätys – en pääse pihalta eteenpäin. Suomalaiselle nämä ovat perusasioita jotka yleensä aina toimii, paitsi syysmyrskyllä - jolloin asiasta nousee iso haloo. Mutta täällä voi tapahtua edellä mainittuja asioita eikä kukaan ”korvaansa lotkauta niille” koska ne ovat kiinalaisten arkipäivää.
Kiina on edelleen kehitysmaa, se on hyvä muistaa. Ristiriitaa ainakin minun mielessä herättää se, että on asioita joissa Kiina menee edellä, ja asioita joissa laahaa kaukana perässä. Teknologia kehityksessä ovat harppauksen edellä syystä, että kopioivat nokiat sun muut ja valmistavat ne ennenkuin nokialaiset itse ovat vasta meinausasteella. Kiinalaiset eivät häpeä piratismiaan. Nopeat syövät hitaat! Missä Kiina laahaa perässä… no, ainakin ihmisten asumiseen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Kiinan maaseudulla kehitys vasta outoa on, on kännykkä ja telkkari, mutta asutaan sikojen kanssa vierivieressä. Kiinan valtio on kustantanut joka maataloon 30€ hintaisen vempaimen, sen avulla sikalanlietteestä saadaan omavoimaista energiaa kotitalouksiin.
Sunnuntaina olin kauneussalongissa ja siitä ei päivä parantunut vaan päinvastoin. Kosmetologineitosella oli kova yskä, eikä kukaan ilmeisesti ole sanonut hänelle ettei asiakasta päin tulisi yskiä. Kurkussakin kuulosti olevan räkäklimppi ja sitä siinä työntouhussa irrotteli ja välillä sitten sylki räkää roskikseen. Nyt sitten joudun pitämään punaisia alushousuja kolme päivää ja jos - stringit ja luoja suo - en saa flunssaa.
tommi lueskeli
VastaaPoista