Heräsin aamuyöllä ukkosmyskyyn ja kävin vetämässä piuhat irti, kunhan ensin höpötin Suomeen tyttärelleni. Viljasade oli yövuorossa ja ”potilaat” ilmeisesti nukkui, kun ehti hetken vaihtamaan ajatuksia tänne Kiinaan. Kertoi exästäni tulleen jahtipäällikkö. Onnea vaan syksyn koitoksiin. Muuten Suomessa kuulemma kaikki hyvin, mitä nyt Tervo siellä tervaa Koljatillaan päättäjiä. Älykkö mutta niin kepeän narsistinen mies. Ja Audimies tuli luolasta ulos tai laskeutui puusta puhuen syvällä rintaäänellä totuuden jyväsiä Suomen tasa-arvo ilmastosta. Miehille voisi soittaa kappaleen ”mä oon transitmies ”. Laulaja nimi on hakusessa …
Jatkoin unia ja lopulta heräsin siihen että palelee. Ukkosmyrskyn tuoma kosteus on ikävä seuralainen vuoteessa. Yleensä kun sataa niin kosteus täällä on 100% tai jotain… vuodevaatteet tulevat ikävän kosteiksi, ovat kuin pesukoneen jäljiltä, ei märkiä ei kuivia siis kosteita. Hmm! Tulevalle viikolle on sääennustus lupaillut kuumaa kuumaa. Syyskuun saisi olla +27 niin jaksaisi tehdä mukavasti töitä ja asunto ei olisi kylmä. Mutta syksyä kohti täälläkin mennään. Viimeistään lokakuussa päivälämpö laskee +20 alapuolelle ja marraskuussa +15 alapuolelle. Eilen jo näin katuvilinässä naisilla muutaman neuletakin. Aamunpiristys oli että jälleen taas vedet oli poikki. Täytynee hilpasta toimistolle vessaan kunhan saan itseni katukuntoon.
Pomelot ovat tulleet myyntiin. Hedelmä minun makuuni. Makean greippinen hedelmä ja iso, väriltään vihreä ja paino 1-2kg. Kilohinta noin 10y. Suomessa kalliimpi ilman muuta! Huomasin viime vuonna Suomen isoissa ruokakaupoissa pomeloita. Kannattaa maistaa.
Eilen lauantaina panin merkille että kaupungin yliopistot olivat aloittaneet lukukauden, nuoria aikuisia mahdottomasti liikkeellä. Kiinasta puuttuu nuorten kadulla ja puistoissa ryypiskely kulttuuri –suomen malliin. Keskustorilla oli illalla nuorisolle suunnattu happening, humalaisia tai kaljapulloja kanniskelevia ei paikalla näkynyt. Paikallisia popidoleja esiintyi ja rauhallista hauskaa näytti olevan. Näin täti-ihmisestä ”sopivasti” hauskaa. Lieneekö syynä kotikasvatus vai ettei nuorilla opiskelijoilla ole rahaa kaljaan. Veikkaan jälkimmäistä syytä. Opiskelu lukiossa tai yliopistossa maksaa nuoren vanhemmille noin 500€ (5000y) lukukausi ja siihen asuminen (vähintään 100y/kk) ja ruoka 100y/kk. Palkkaerot täällä on isot, haitari lienee 50€ -5000€ kuukaudessa. Kokenut sairaanhoitaja voi parhaimmillaan päästä 300€ kuukausiansioon ja vasta valmistunut 150€. Joka tapauksessa opiskelu Kiinassa on kallista ja vanhemmat säästää kaiken mahdollisen lastensa koulutukseen. Mikään koulutus ei, edes peruskoulu, ole täällä ilmaista. Jälleen mietin kumpi on se kommunistinen maa, Suomi vai Kiina?
Kadulla liikkuessani kohtaan karuja ihmiskohtaloita. Ihmisiä jotka ovat kadulla yksin tai lasten kanssa kerjäämässä. Ovat syntyneet vammaisina tai joutuneet onnettomuuteen ja vammautuneet pahasti. Olen nähnyt miehen pakarat tarkoituksellisesti paljaana, näyttääkseen erittävät makuuhaavansa. Tai pahasti palaneen miehen, jalattoman tytön. Tunnen suomalaisena sääliä ja myötätuntoa ja myös myötähäpeää näissä kohtaamisissa. Ihmiset pysähtyvät lukemaan ne isot julisteet mihin ihminen on elämäntarinansa kirjoittanut ja antavat muutaman maon vähästäänkin. Surullisia ihmiskohtaloita. Näin kehitysmaassa. Aivan toista kuin rukoilevat romanialaiset Suomen katukuvassa. Me, suomalaiset olemme ihmisten vähemmistö ja on hyvä muistaa miten ihmisten enemmistö elää tällä yhteisellä maapallolla. Hikmet Nazimin kirjoittaman runo "ihmisten enemmistö" kuvaa hyvin tätä vallitsevaa epätasapainoa. Mukavaa sunnuntaita Suomeen!
Ihmisten enemmistö
Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa,
jalkaisin kulkee maantietä
ihmisten enemmistö.
Ihmisten enemmistö menee työhön
kahdeksanvuotiaana,
menee naimisiin kymmenvuotiaana
ja nelikymmenvuotiaana kuolee
ihmisten enemmistö.
Lukuun ottamatta ihmisten enemmistöä
leipää riittää kaikille,
ja riisiä
ja sokeria
ja kangasta
ja voita
kaikkea tätä riittää kaikille,
paitsi ihmisten enemmistölle.
Ihmisten enemmistölle ei löydy maailmassa suojaa,
ei lyhtyä tielle,
ei ruutua ikkunaan,
vain toivoa on annettu ihmisten enemmistölle,
ilman toivoa se ei voi elää.
Hikmet Nazim
Jatkoin unia ja lopulta heräsin siihen että palelee. Ukkosmyrskyn tuoma kosteus on ikävä seuralainen vuoteessa. Yleensä kun sataa niin kosteus täällä on 100% tai jotain… vuodevaatteet tulevat ikävän kosteiksi, ovat kuin pesukoneen jäljiltä, ei märkiä ei kuivia siis kosteita. Hmm! Tulevalle viikolle on sääennustus lupaillut kuumaa kuumaa. Syyskuun saisi olla +27 niin jaksaisi tehdä mukavasti töitä ja asunto ei olisi kylmä. Mutta syksyä kohti täälläkin mennään. Viimeistään lokakuussa päivälämpö laskee +20 alapuolelle ja marraskuussa +15 alapuolelle. Eilen jo näin katuvilinässä naisilla muutaman neuletakin. Aamunpiristys oli että jälleen taas vedet oli poikki. Täytynee hilpasta toimistolle vessaan kunhan saan itseni katukuntoon.
Pomelot ovat tulleet myyntiin. Hedelmä minun makuuni. Makean greippinen hedelmä ja iso, väriltään vihreä ja paino 1-2kg. Kilohinta noin 10y. Suomessa kalliimpi ilman muuta! Huomasin viime vuonna Suomen isoissa ruokakaupoissa pomeloita. Kannattaa maistaa.
Eilen lauantaina panin merkille että kaupungin yliopistot olivat aloittaneet lukukauden, nuoria aikuisia mahdottomasti liikkeellä. Kiinasta puuttuu nuorten kadulla ja puistoissa ryypiskely kulttuuri –suomen malliin. Keskustorilla oli illalla nuorisolle suunnattu happening, humalaisia tai kaljapulloja kanniskelevia ei paikalla näkynyt. Paikallisia popidoleja esiintyi ja rauhallista hauskaa näytti olevan. Näin täti-ihmisestä ”sopivasti” hauskaa. Lieneekö syynä kotikasvatus vai ettei nuorilla opiskelijoilla ole rahaa kaljaan. Veikkaan jälkimmäistä syytä. Opiskelu lukiossa tai yliopistossa maksaa nuoren vanhemmille noin 500€ (5000y) lukukausi ja siihen asuminen (vähintään 100y/kk) ja ruoka 100y/kk. Palkkaerot täällä on isot, haitari lienee 50€ -5000€ kuukaudessa. Kokenut sairaanhoitaja voi parhaimmillaan päästä 300€ kuukausiansioon ja vasta valmistunut 150€. Joka tapauksessa opiskelu Kiinassa on kallista ja vanhemmat säästää kaiken mahdollisen lastensa koulutukseen. Mikään koulutus ei, edes peruskoulu, ole täällä ilmaista. Jälleen mietin kumpi on se kommunistinen maa, Suomi vai Kiina?
Kadulla liikkuessani kohtaan karuja ihmiskohtaloita. Ihmisiä jotka ovat kadulla yksin tai lasten kanssa kerjäämässä. Ovat syntyneet vammaisina tai joutuneet onnettomuuteen ja vammautuneet pahasti. Olen nähnyt miehen pakarat tarkoituksellisesti paljaana, näyttääkseen erittävät makuuhaavansa. Tai pahasti palaneen miehen, jalattoman tytön. Tunnen suomalaisena sääliä ja myötätuntoa ja myös myötähäpeää näissä kohtaamisissa. Ihmiset pysähtyvät lukemaan ne isot julisteet mihin ihminen on elämäntarinansa kirjoittanut ja antavat muutaman maon vähästäänkin. Surullisia ihmiskohtaloita. Näin kehitysmaassa. Aivan toista kuin rukoilevat romanialaiset Suomen katukuvassa. Me, suomalaiset olemme ihmisten vähemmistö ja on hyvä muistaa miten ihmisten enemmistö elää tällä yhteisellä maapallolla. Hikmet Nazimin kirjoittaman runo "ihmisten enemmistö" kuvaa hyvin tätä vallitsevaa epätasapainoa. Mukavaa sunnuntaita Suomeen!
Ihmisten enemmistö
Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa,
jalkaisin kulkee maantietä
ihmisten enemmistö.
Ihmisten enemmistö menee työhön
kahdeksanvuotiaana,
menee naimisiin kymmenvuotiaana
ja nelikymmenvuotiaana kuolee
ihmisten enemmistö.
Lukuun ottamatta ihmisten enemmistöä
leipää riittää kaikille,
ja riisiä
ja sokeria
ja kangasta
ja voita
kaikkea tätä riittää kaikille,
paitsi ihmisten enemmistölle.
Ihmisten enemmistölle ei löydy maailmassa suojaa,
ei lyhtyä tielle,
ei ruutua ikkunaan,
vain toivoa on annettu ihmisten enemmistölle,
ilman toivoa se ei voi elää.
Hikmet Nazim
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti