Olen saanut palautetta kirjoittelustani. Ja pahoittelenkin edellisen blogin kirjoituksissa rankkaa yliampuvaa yleistystä kiinalaismiehistä. Kiinaan mahtuu niin kuin muuallekin kaikensortin säheltäjää. Vedin rankasti kotiinpäin ja vuodatin häpeämättömästi kehuja suomalaismiehille kiinalaismiesten kustannuksella. Anteeksi! Niinpä vaihdan kiinalaismiehille soittamani Juicen biisin - Topi Sorsakosken esittämään ”Idän ja lännen tiet”.
Alakerran naapuri oli jälleen oveni takana, nyt oli pesukoneeni vuotanut vettä seinävierustaa myöten alakertaan. Taas pahoittelua ja korjausta huomiselle. En ymmärrä kuinka pikkuasioista tekevät noin ison numeron. Viime vuonna Shehongissa, asuntoni kylpyhuoneessa ei ollut lainkaan viemäriä ja suihku oli kuitenkin jälkikäteen vedetty. Silloin olin huolissani alakerran vesivahingoista ja siitä että kerrosten välissä kulkee sähköjohtoja ja että saan sähköiskun. Kiinalaiset ystäväni rauhoittivat minua toteamalla ettei ole mitään hätää, käy vain suihkussa ja minä sitten kävin ja vesi hävisi päivän mittaan wc-pönton juuresta jonnekin. Suihkussa ollessani ajatukset usein työstivät ” mihinkähän tämä vesi oikein menee”?
Minä olen kiinalaistumassa kovaa vauhtia. Monet asiat sujuu jo ihan tyylillä. Äänekäs osaan olla ja nukkuakin missä ja milloin vain, niinkuin kiinalaisetkin. Lisäksi minun eteen ei kannata kaupan- tai hissijonossa kiinalaisen yrittää työntyä. Ruokapöydässäkin erilaiset syömiseen liittyvät ääntelyt ovat selvästi parantuneet. On niin vapauttavaa päästä pikku porsas itsestään irti. Kuitenkin, juuri kun luulin kiinalaistuneeni, ystävä soitti, hänen serkkunsa tulee huomenna kaupunkiin eikä ole koskaan nähnyt länsimaalaista naista. Ja niinpä huomenna on länsimaalaisnaisen näytös. Mitä sitä ei tekisi ystävän eteen.
Hämmennystä aiheutan täällä eronneen naisen statuksella. Hyvät siskot, jos Kiinaan aiotte pitemmäksi aikaa, älkää kertoko olevanne eronnut tai yleensä sinkku, siitä ne harmit alkaa. Ystävystyessänne kiinalaisten kanssa heille tulee kumma vimma löytää joku sopiva mies, koska et kertakaikkiaan voi pärjätä omillasi. Ilman miestä olet vain puolikas, outo otus.
Niinpä. Eilen lounastunnin alettua ystäväni tuli yllättäen koululle. Kertoi suunnitelmiin tulleen muutos siten että nyt mennään Guilanin luo lounaalle ja sen jälkeen pelaamaan Mahjongia koko iltapäiväksi. Kysyi haluaisinko käydä vaihtamassa jonkun mekon ja mahdollisesti laittamassa meikkiäkin naamaan. No, en, tässä kuumuudessa vielä meikkiä! Seuraavaksi ystäväni kaivoi laukustaan valokuvia. Oli käynyt teettämässä valokuvia ja esitteli perhetuttunsa kuvaa. Noin 50-vuotias ”komea kiinalaismies” totesin. Paha, pitäisi osata jo aavistaa näiden ihmisten kieron mielenlaadun. Siitäpä kommentistani ystäväni innostui ja kysyi voisinko harkita jalkavaimoksi ryhtymistä tälle Sanbu- nimiselle kaverille. ”Katso nyt kuinka komea mies, katso ihoa.. kuinka nuorekas, katso korvan muotoa”. Ja ystäväni valitteli miten lihava vaimo tällä miehellä on. Hyvä mies menee hukkaan. On kuulemma kiinalaisittain varakas kalliagrafi-taitelija, antiikkia kotona. Ja tämä taitelija odottaa tapaamistani Guilanin luona. Tässä vaiheessa normaalisti kotisuomessa olisin jo vetänyt herneen nenään ja lähtenyt ovet paukkuen. Mutta täällä uteliaisuus heräsi, ajatuksella - kerran elämässä. Harvoin sitä tyttö suomesta saa tarjouksen ehdokkuudesta jalkavaimoksi. Tulossa olisi ilmeisesti mielenkiintoinen iltapäivä.
Guilan oli taas tehnyt parastaan ruokatarjoiluineen ja epäilemättä myös hänen lusikka oli tässä toisessakin sopassa. Lounaan jälkeen pelamaan Mahjongia. Mielenkiintoinen ja vaikeakin peli. En usean tunnin pelaamisesta huolimatta ymmärtänyt pelin logiikkaa, johtui kai tästä kiinankielen ymmärtämättömyydestä. Ja siitä että se Sanbu istui vieressäni, olin lähinnä vaivaantunut. Pöytämme oli niin sanottu automaattipöytä. Pelimme päätyttyä kiittelin kovasti mielenkiintoisesta pelistä ja kerroin käyväni netissä tutkimassa pelin saloja ja palaisin sitten myöhemmin pelamaan. Siihen ystävälliset kiinalaiset totesivat, ” sinä pelaat niin huonosti ettemme halua sinun kanssa pelata, voisit harjoitella netissä”. Ja kun pelin tiimellyksessä pyysin apua, ” sinun pitää miettiä ihan itse”. Niinpä! Olen joskus kuullut että negatiivinen palaute tulisi antaa positiivisessa hengessä, kuka kertoisi sen kiinalaisille. Avustettuna voitin ainakin kolme peliä niistä kolmestakymmenestä jotka pelasimme. Pelihuoneen vuokra oli 30y ja siihen kuului vihreää teetä termoskannullinen. Tarjouduin maksamaan osan koska aiheutin peli-pettymyksen porukalle. Eivät voineet ymmärtää miksi en heti osannut pelata vaikka yritin selittää että eka kertaa tässä pelataan. Loppujen lopuksi taisin tehdä huonon vaikutuksen Sanbuhun, naisella on isot jalat ja tyhjä pää. Siinä silloin ei länsimaalaisuuskaan auta.
Kiireesti kotiin ja suihkuun ja vieraideni mukana english pubiin. Nyt on täällä koululaisilla - ja opiskelijoilla loma-aika ja ulkomaalaiset englannin opettajat ovat kotimaissaan lomilla. Tapasin pubi-isäntä Ralphin. Hänellä tarinaa riitti koko illaksi, kiersi pöydästä pöytään huomioiden kunnon isännän tavoin vieraansa. Kuulemma Mianyangin miljonäärit käy hänen pubissaan, rehvasteli että välillä on neljä Ferraria ovenpielessä. Näin voi ollakin, ainakin rikkaiden kakaroita näytti paikalla olevan. Vastaan tuli etelä-korealainen David. On täällä ison korealaisyrityksen leivissä, yritys tuottaa ihosolun uusiutumista lisääviä kosmeettisia tuotteita, siis kauneudenhoitoon lähinnä. Lupauduin heti koehenkilöksi. Lipevä oli, kehui minua kauniiksi! Mietin vain miten EU:n lainsäädäntö suhtautuu kyseisiin tuotteisiin. Myös yksi irlantilaismies oli paikalla. Oli tullut tänne Mianjangiin selkäoperaatioon. Tukiliivit oli tiukasti vartalonymärillä. Kertoi Shanghaissa kyseisen selkäoperaation maksavan noin 190 000 y ja täällä Mianyangissa vain 9000 y. Käsittämätöntä. Pystyi hyvin pelamaan biljardia kuten minäkin.
Kahden oluen voimalla sitten taskulampun valossa onnistuin kunnolla kompastumaan katukorokkeeseen. Hetken maassa oltuani ja selvittyäni järkytyksestä, totesin, tätä se keski-ikäisen naisen elämä voi olla parhaimmillaan tai pahimmillaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti